Anna-Leena Mirjami Härkönen (s. 10. huhtikuuta 1965 Liminka) on suomalainen kirjailija, näyttelijä ja käsikirjoittaja, joka alkujaan tuli tunnetuksi esikoisromaanistaan Häräntappoase (1984)

Härkönen sai paljon julkisuutta jo esikoisromaanillaan Häräntappoase, joka ilmestyi vuonna 1984 hänen ollessaan Kempeleen lukion toisella luokalla. Kirja palkittiin samana vuonna J. H. Erkon esikoispalkinnolla. Härkönen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1985. Häräntappoaseesta on tehty myös kaksi televisiosarjaa 1989 ja 2021 sekä teatterisovitus.

Härkönen on kirjoittanut pitkään kolumneja muun muassa Anna- ja Image-lehtiin. Ne käsittelevät usein nuorten kaupunkilaisten elämänpiiriä, heidän parisuhteitaan tai miesten ja naisten välisiä eroja. Naisena olemista Härkönen kuvaa kolumneissaan itseironisesti ja kärjistetysti. Mukana on myös huvittavia arkielämän sattumuksia. Härkönen on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisia teoksia. Vuonna 2001 julkaistiin äitiydestä kertova Heikosti positiivinen ja vuonna 2005 Loppuunkäsitelty, joka käsittelee Härkösen sisaren Killin itsemurhaa.

Vuonna 2014 julkaistiin Kirjakauppaliiton kustantama kampanjateos Takana puhumisen taito, jota oli saatavilla vain kansainvälisenä Kirjan ja ruusun päivänä 23. huhtikuuta 2014 sekä kaksi päivää sen jälkeen.

Härkönen opiskeli näyttelijäksi Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Hän valmistui teatteritaiteen kandidaatiksi vuonna 1989.

Näyttelijänä Härkönen nousi julkisuuteen Mikko Niskasen elokuvan Mona ja palavan rakkauden aika (1983) kautta. Siinä hän näytteli nuorta lukiolaistyttöä, joka löytää Jeesuksen. Vuonna 1988 Härkönen näytteli nimiosan Minna Canthin näytelmään Anna Liisa perustuvassa Tuija-Maija Niskasen ohjaamassa televisioelokuvassa (1988). Härkönen tunnetaan myös Liisa Metsolan roolistaan televisiosarjassa Metsolat (1993–1995).

2000-luvulla Härkönen on näytellyt sivuosia esimerkiksi elokuvissa Kuutamolla (2002), Tyttö sinä olet tähti (2005) ja Onnen varjot (2005).

Härkönen on käsikirjoittanut niin televisiosarjoja kuin elokuviakin. Pääosan esittäjän lisäksi Härkönen oli käsikirjoitusryhmän jäsen ensimmäisessä elokuvassaan Mona ja palavan rakkauden aika (1983). Vuonna 1996 esitettiin Härkösen ja Pekka Milonoffin käsikirjoittama 12-osainen televisiosarja Vuoroin vieraissa, joka oli huumorilla höystetty tarina pettämisestä.

Härkönen käsikirjoitti myös televisioelokuvan Tähtikeinu (2003), joka kertoo Eino Leinon ja L. Onervan suhteesta. Leinoa näytteli Vesa-Matti Loiri ja L. Onervaa Härkönen itse. Hän käsikirjoitti myös Claes Olssonin ohjaaman ihmissuhde-elokuvan Onnen varjot (2005). Muita Härkösen käsikirjoituksia ovat tv-elokuva Pullahiiri (1989), tv-sarja Kuumia aaltoja (2003) sekä näytelmä Naisten juomaa (2005).

Vuonna 1977 Härkönen käsikirjoitti 12-vuotiaana kuvauksen perheensä joulunvietosta Kempeleessä. Tästä on olemassa TV-ohjelma Anna-Leenan jouluaatto (1978).

Härkönen on tehnyt myös lauluntekstejä monille eri artisteille, esimerkiksi Petri Laaksoselle, Essi Wuorelalle ja Laura Närhelle. Lisäksi hän on vieraillut kahdella levyllä "Hullut mielenterveyden puolesta" ja "Omin päin" laulajana ja sanoittajana.

Sävelletyistä laulunteksteistä osa on julkaistu kirjoissa Jos joku kysyis multa ja Vääränlainen mies.